all i see is dream

Ei otsikkoa

2005-08-03T22:17:00+03:00

heading for livejournal now.

what is icebear up to?

2005-08-03T10:25:00+03:00

kauheakauheakauhea olo. eilen illalla tää tulehdus taas paheni, lääkkeistä huolimatta, ja yö oli tuskainen. nytkin on omituinen olo. ehkä tää johtuu stressistä? en mä kyllä stressaamalla stressaa, mutta ehkä alitajuisesti. olen nimittäin alkanut tajuta että olen lähdössä. mikään ei ole valmista, koska en pysty toimimaan millään tavalla. en osaa valmistella lähtöä. en muista mitä pitää tehdä. en saa potkittua itseäni ylösulos ja muuttokyytiä järjestämään. olen poissa helsingin kotoa, kotikotona, missä ei voi tehdä muuta kuin olla. siksi olenkin täällä. pitäisi antaa elimistölle hengähdystauko ennen ensi maanantaita.

mutta ei elimistöni lepää. se käy ylikierroksilla. tuntuu, etten voi pysyä paikallani vaan koko ajan on liikuttava tai edes näperrettävä jotain. kun istun lukemassa aamulehteä, jalkani vispaavat pöydän alla ja käteni hipeltävät mehupurkkia. luen irakin uudesta presidentistä ja putinin kaverista berlusconista ja ajattelen vain ja ainoastaan flókia. me puhutaan monta kertaa päivässä puhelimessa mutta se ei RIITÄ.

he keeps telling me the same.

this is killing me.

thisiskilligme thisis k.i.l.l.i.n.g me. ikävä jääkarhun ääntä.

Ei otsikkoa

2005-08-01T16:15:00+03:00

burning soul and money.

ég sakna.

2005-07-31T12:35:00+03:00

on niin vaikea vain istua ja pyöritellä peukoloitaan. pitäisi hoitaa paperiasioita, ostaa tavaroita, suunnitella muuttolaatikoiden kuljetusta, nähdä ihmisiä ja tehdä kaikkea muita viimehetkenasioita. mutta minä en osaa.

en pysty. mulla on niin kauhea ikävä että tuntuu ihan naurettavalta. puhelinlaskut ovat jo kasvaneet molemmilla taivaisiin. olisin eilen halunnut nukahtaa puhelimeen.

onneksi olen täällä kotikotona.

kahdeksan päivää ennen kuin.

TOMMT.

2005-07-30T15:21:00+03:00

tyhjää tyhjää en tiedä kuinka olla ajatukseni jossain muualla lentävät liitävät ja minä vain leijun ilmassa.

i väg.

2005-07-29T10:58:00+03:00

ei tätä ymmärrä. viimeinen aamu. pakkaaminen on kesken, enkä osaa sitä jatkaakaan. huoneeni on kaaos. en tahdo tulla tänne takaisin ensi viikolla. se on vain pari päivää, mutta stressaa jo nyt kun ajattelen kiirettä. ajatuksissani vain islantiin lähtö.
eikä ymmärrä, että kohta saatan flókin lentokentälle ja hyppään sitten itse junaan. viikkojen tauottoman yhdessäolon jälkeen on tyhjää olla kaukana. kai siitä jotenkin selviää, mutta odottavan aika on pitkä.

kymmenen päivää. kymmenen.

packningsgrisens jävla inflammation.

2005-07-28T11:35:00+03:00

det är tillbaka. ainakin luulen niin. oireet on samat, vaikkakaan tämä ei ole vielä edennyt pitkälle. tahtoisin lääkettä NYT ettei etenisikään. mutta lääkärillä ei ole kiire. kävin testeissä (taas) ja nyt odotan (taas).
toivottavasti tämä on se.
eikä jotain muuta.

tänään pitäisi tehdä kaikkea. kaikki mitä on tehtävissä. ostaa ja pakata ja nähdä ihmisiä. ei ehdi. eikä jaksa, tämän tulehduksen kanssa. en pysty tajuamaan, että en ole enää kopiointisika. kävin aamulla työpaikalla kertomassa että olen kipeä ja tarvitsen lomaa. samalla palautin avaimen ja henkilökortin ja kähvelsin pahvilaatikoita.
en mene sinne enää.
hiiiiiiii.

pää ei tajua sitä - vapaa! huomenna lähden kotikotiin olemaan viimeiseksi suomiviikoksi.
flóki menee tukholmaan lepyttelemään siskonsa. kesästä ei tullut aivan uumoillun kaltainen. siitä tuli parempi minulle ja flókille, mutta katla ei ole ollut ihan hirveän tyytyväinen tähänastiseen tukholmaan. tulivuori purkautuu. päälleni satelee kiviä ja laavaa. toivottavasti flóki saa estettyä tuhkan laskeutumisen.
ja tulee sinne hallikin.
joten mentävä on.

eri paikkoihin. ihan käsittämätöntä - we kiss goodbye tomorrow and see each other in iceland. typ om en vecka. reiluVIIKKO ja olemme siellä. ihan mieletöntä. :)

Ei otsikkoa

2005-07-25T21:01:00+03:00

savujenlahti läheni juuri kolmella viikolla. :)
lähden 8. päivä!

se pian on.

min sista söndag i helsingfors.

2005-07-24T15:08:00+03:00

sunnuntai. päässäni ajatuksia, kesämietteitä, syysmietteitä, toiveita, odotuksia. kaikella on merkitystä ja ei kuitenkaan ole, sillä minä voin vain olla. on hyvä olo kun vain on eikä kaipaa muuta. odotan taas enkä kuitenkaan odota. on hyvä näin, hymyilen, nauran, strålar, flyger, er i sjöunda himni. ja kuitenkin, välillä vaihdan vasemmalle raiteelle. tapojeni vastaisesti en ajattele mitä teen. suomiaikani käy jo vähiin. enää neljä ja puoli päivää töitä, bara 4,5 dar som en kopieringsgris, ja sitten siivet kantavat minut täältä pois. tämä on viimeinen viikonloppuni suomessa pitkään aikaan. en edes tiedä koska tulen muuttamaan tavarani. vuokrasin huoneeni pois, en tiedä mihin kaiken omaisuuteni ripottelisin.
ehkä lähdemme sagamatkoille jo kuun alussa.
ehkä emme.

on niin jännää. minä en osaa jännittää vielä, mutta tajuan että on jännittävää lähteä. tuntuu vaan siltä, ettei se loikka ole nin kovin pitkä. en tunnu ymmärtävän kuinka kaukana se maa on. oletan vain, että siellä ihmiset ovat samanlaisia (niinkuin ovatkin) ja voin elää samanlaista elämää kuin täälläkin (niinkuin voinkin). maisemat muuttuvat kovasti, mikä on vain hyvä asia vaihteeksi. i am Happy to Go. :)

och jag kommer ju inte att va ensam där.

on tapahtunut niin paljon, ja kuitenkaan ei ole tapahtunut mitään. olen elänyt elämää, olemme eläneet elämää, sellaista kuin se ihan oikeasti on, sellaista kuin se normaalisti on. tätä elämää. ei ole tarvinnut mennä pilvien taakse. aurinko paistaa niiden läpi tähän maahan.

toivoa täynnä.

2005-07-14T17:57:00+03:00

kaisa tuli eilen. en ole nähnyt sitä taas tosi pitkään aikaan. levoton sielu saapui vasta vähän aikaa sitten takaisin suomen maaperälle; oli roomassa sekä lontoossa.

se oli itse asiassa lontoossa just pommien aikaan. ihan älytöntä ajatella että se oli siellä paikan päällä. itse asiassa ihan kamalaa että sitä ajattelee näin, pitäisihän sen koskettaa joka tapauksessa. kuitenkin se, että läheinen ihminen oli siellä paikan päällä todistamassa tapahtunutta (ja tapahtuvaa), teki siitä ikään kuin...todellisemman. puhuttiin asiasta flókinkin kanssa; on muutenkin ihan kamalaa että yhden lontoolaisen/kenen tahansa länsimaalaisen elämä vastaa suurinpiirtein tuhatta afrikkalaisen tai aasialaisen elämää uutisoinnin mittapuulla mitattuna. mielestäni moista ajattelutapaa tulisi koittaa välttää niin paljon kuin mahdollista, mutta niin idioottimaista ja itsekästä kuin se onkin, niin se on kuitenkin aika inhimillinen ajattelutapa. läheisyys koskettaa aina. hyvässä ja pahassa.

joka tapauksessa kaisa tuli eilen helsinkiin ja. joo. on se täällä vieläkin. hassua kun olen nähnyt sitä aika vähän vaikka se yöpyy mun luona. no, eilen oltiin piknikillä tokoinrannassa ja käytiin vähän baareilemassakin illalla, mutta mä ja flóki oltiin tylsimyksiä ja lähdettiin himaan jo puolen yön aikaan. aamutöitä taas. tämä päivä olisi ollut helvetillinen krapulassa. töissä on tarpeeksi helvetillistä ilman krapulaakin. mua EI KIINNOSTA enää olla siellä. mä en koe minkään tason sympatioita sitä paikkaa kohtaan, ja olen pelkästään onnellinen että mulla on enää kymmenen ja puoli päivää jäljellä. sitten pieni loma ja tukholma ja muutto.

muutto islantiin.

mä olen luopunut kämpästäni suomessa ja aikomukseni siis on viettää reykjavíkissä hieman aiottua pidempi aika. on tosi jännittävää ajatella mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. en tiedä otanko tässä riskejä vai en, eihän islanti mikään NIIN erilainen maa ole ettenkö sinne heti sopeutuisi, mutta silti. se on kuitenkin meren keskellä. sieltä ei niin vaan hypätä laivaan tai lentokoneeseen hetken mielijohteesta ja olla suomessa samoin tein.
mikä on pelkästään hyvä asia. ehkä. tarvitsen sitä, se tekee mulle hyvää odotan taas innolla uusia kokemuksia!

huomenna me lähdetään taas pohjoisempaan tapaamaan mun sukulaisia. :) jännittävää sekin. hiuh.