hassua miten yksi hetki voi muuttaa fiiliksen. eilen oli ihan
hyvä päivä, en sanoisi loistava, mutta ei mulla ollut sinänsä mitään
syytä olla vittuuntunut. mutta iltamyöhällä seisoin sporapysäkillä
kaksikymmentä minuuttia odottamassa ja mua rupes viidentoista minuutin
kohdalla vituttamaan etten ollut päättänyt kavellä mutta siinä
vaiheessa tuntui turhalta enää lähteä
taivaltamaan joten "jouduin" sitten venaa vielä lisää, tuuli oli tuima
som emils pappa ja mä hytisin kylmästä. samalla siinä rupes sitten
ripomaan koko elämä. ja silti totuus on, että mulla oli ollut ihan mukiinmenevä päivä.
työpäivä tosin tuntui kaksi kertaa normaalia pidemmältä. se on iltavuoro-syndrooma.
mitähän tänään sitten?
KLO 21:33.
tätä sitten. töitä. emmä kerenny tehdä mitään muuta. herätessä
meni liian kauan, ja just nyt tuntuu että pää on vielä enemmän unessa
kuin aamulla. näen varmasti unta paperikasoista. ihan varmasti.kaiken
lisäksi mun pää tulee joka päivä kipeäksi töissä. hellvetti. mutta,
mutta, valitus sikseen. THIS IS HOW YOU EARN YOUR SWEET LIVING.
tiistai, 12. huhtikuu 2005
Kommentit