elimistöni on nyt jotenkin omituisessa tilassa. en osaa ajatella
nukkumista enkä syömistä enkä oikeastaan mitään arkipäiväistä. sen
sijaan odotan, odotan vain. olen täyttymyksen tiellä, en tarvitse
elämääni muuta kuin neljännen ulottuvuuden. ehkä tarvitsen myös ne
eräät alien-silmät, joilla näkee kauemmas. minun silmilläni näkee yhtä
kauas vain jos suljen ne. onneksi pian voin katsella maailmaa niiden
toisten silmien kautta. ehkä. jos kesästäni tulee sellainen kuin toivon.
minulle tapahtui hyvin omituinen asia. tai ehkä ei kovin
omituinen (ainakaan joillekin ehkä olisi), mutta minusta se oli
mieletön sattuma. seikkailin eilen internetissä ja törmäsin yhtäkkiä
katlaan!!! kuinka todennäköistä on törmätä niin laajassa maassa yhteen
henkilöön, joka asuu hyvin (paljon liian) kaukana ja jonka satut
vieläpä tuntemaan? sydämeni
hypähti.
veli ja sen sisko.
kaisa tulee huomenna. mahtavaa! :)
perjantai, 6. toukokuu 2005
Kommentit