mä en ihan totta jaksa tämmöistä levottomuutta. tiedän ettei mulla oo mitään aihetta/oikeuttakaan olla levoton; mutta en mahda sydämelleni mitään. sieluni on levoton ja tahtoo pois tästä paikasta; se tietää minne suunnata. seurata sydäntä. en todellakaan tiedä miten kestän vielä yhden kuukauden tämmöistä seilaamista; työpaikka ei kiinnosta eivätkä ajatukseni siellä pysy kasassa. ajattelen vain mitä hänelle kuuluu. mitä tekee. mitä ajattelee.
 olen kateellinen. minun pitää olla töissä vaikka tahtoisin olla vain hänen kanssaan.
 se on vain elämää. ja minä olen epäreilu.
 en tiedä kuinka paljon minulla on pokkaa vaatia; mihin oikein olen tyytyväinen? mikä minulle riittää? nyt uskallan päästä tunteeni valloilleen; näyttää kaikille; huutaa koko maailmalle että olen ihastunut, ég er skotin, katsokaa kuka vei sydämeni! ! ! aikaisemmin olen syönyt itseäni sisältäpäin kieltämällä nämä tunteet, mutta sillä on ollut puolensa. ainakaan en ole haavoittunut. olen pysynyt kokonaisena, joskin niin häilyvänä että minua on tuskin nähnyt. nyt olen lihaa, luuta, verta; mutta puolikkaani on edelleen kaukana.
 on enää neljä päivää kun näen hänet jälleen, mutta se aika tuntuu ikuisuudelta. sitä ennen on tehtävä töitä.
 
 minä en voi.

 olen ajatellut hieman syksyä, vaikka nyt kehunkin eläväni Hetkessä. en pelkää syksyä. odotan sitä, sillä sen ei ehkä tarvitse merkitä eroa. ei, jos minäkin menen meren keskelle. miksen menisi? olen ollut menossa sinne jo monta vuotta, viimeisen vuoden hyvinkin tosissani, miksen siis menisi nyt, kun aika olisi kaikkein otollisin? koska mä muuten pääsisin saaren tavoista yhtä hyvin selville? kuka muu voisi maalata minut paremmin kiinni tulivuorten ja jäätiköiden maisemiin? juttelin eilen erään ystäväni kanssa (joka muuten lähtee jamaikalle ihan kohta) ja hän rohkaisi minua toteuttamaan tämän suunnitelman.
 en olisi ensimmäinen suomalainen, joka sinne suuntaisi töihin.
 kyllä mä keksisin siellä jotain tekemistä.
 ja siellä olisi ainakin flóki.

 täytyyhän mun nähdä mimmoinen se maa ihan oikeasti on.
 miksei siis tänä syksynä? parin kuukauden ajan? ettei tarvitsisi itkeä sitten myöhemmin.